perjantai 17. elokuuta 2018

NÄIN SELÄTIN & SELÄTÄN KAAMOSVÄSYMYKSEN 💪

Kirjoittelinkin jossakin aiemmista julkaisuistani lyhyesti kaamosväsymyksestä ja sen välttämisestä. Olin päättänyt jo aiemmin loppukesästä, että sinä vuonna en tule kaamosväsymystä kokemaan. Omilla valinnoilla asiaan pystyy vaikuttamaan hurjan paljon!

Töiden / koulujuttujen tekeminen kotoa käsin aiheutti helposti sen, että jämähdin niiden jälkeen tekemään ruokaa, lämmittämään saunaa, kävin ehkä pikaisesti kaupassa. Loppupäivä kuluikin uupuneena Netflixin parissa peiton alla.


Luin netistä tietoa kaamosväsymyksestä, sen aiheuttavista tekijöistä ja välttämisestä. Noin vuosi sitten muutin ruokailutapojani vain vähän, enkä oikeastaan täysin edes tietoisesti. Maito & runsas virvoitusjuomien juominen jäi "vahingossa" pois lisätessäni veden juontia 1,5-2,5 litraan päivässä. Aluksi tapa oli hankala oppia, sillä vesipullo unohtui aina jonnekin. Tavan opittuani huomasin, miten jatkuva haukottelu päivisin oli hävinnyt kokonaan. Aiemmin olin ollut ihan varma, että kärsin kroonisesta väsymyksestä! Niin pieni asia muutti asian kuitenkin täysin.



Ruokailutapani ovat aina olleet melko perinteisen suomalaiset. Välillä enemmän, välillä vähemmän roskaruokaa. Arkena söin tavallista kotiruokaa, eikä tämä asia ole oikeastaan vieläkään muuttunut. Eikä puolestani tarvitsekaan muuttua! Ainoa asia jonka muutin, oli kotiruoan lisukkeiden lisääminen. Löysin esimerkiksi Knorrin wok-vihanneksista itselleni täysin uuden herkun! Ala-asteen jälkeen en ollut edes maistellut vihanneksia, niin surulliselta kuin se kuulostaakin.

Samoihin aikoihin innostuin marjanpoiminnasta ihan täysin, ja pakaste olikin täynnä marjoja pitkään talveen. Päivät käynnistyivät joka aamu terveellisellä ja nopealla smoothiella. Ihan vain siksi, koska marjat oli helpoin valmistaa nopeasti sillä tavalla. Tähän mennessä ruokailuhalu oli kasvanut runsaan veden juonnin seurauksena paljon, ja aamupalat olivat yhden leivänpalan sijaan kahvi, aamusmoothie, pari palaa ruisleipää ja mehulasi + vesi.



Ehkä eniten kynnystä minulle aiheutti ulkoilun lisääminen. Rakastan syksyä yli kaiken, ja voisin asua teltassa koko ruskakauden. Syksyllä ulkoileminen koukutti minut ihan täysin, mutta päivien pimetessä yhä aikaisemmin, kynnys ulos lähtemiseen kasvoi kokoajan. Tiedostin kuitenkin koko ajan sen, että jokainen sisälle jääty päivä kasvattaa kynnystä entisestään. Siksi otinkin itseäni joka päivä niskasta yhä uudelleen kiinni, ja lähdin ulos vähintään puoleksi tunniksi liikkumaan. Yleensä ulkoilu venyi tunnista jopa kahteen. Minulle lähteminen oli ongelma, ei ulkona oleminen. Hyvä niin!



Peruskoulun aikana olin todellinen datis, joka meni koulusta päästyä heti koneelle ja viihtyi siinä huoletta iltaan/yöhön saakka. Introvertille luonteelle ominaisesti minulle ei tuottanut ongelmia olla näkemättä kavereita joka päivä vapaa-ajallani, ja niiltä ajoilta todennäköisesti syntyikin kynnys sopivaan ulkoilumäärään. Sittemmin olen oppinut fyysisen hyvinvoinnin lisäksi myös henkisestä hyvinvoinnista äärettömän paljon esimerkiksi erilaisten oppaiden avulla. Uskonkin, että hyvinvointioppaat ovat yksi ratkaiseva askel omissa elämäntavoissani.



Ruokailutottumuksien jälkeen tärkein vaihe minulle on ehdottomasti asenne. Pakko myöntää, että olin kova valittamaan olosuhteista, oli ne sitten millaiset tahansa. Liian kylmä, liikaa vaatetta, sormet palelee, haluan äkkiä sisälle lämpimän peiton alle, tulisipa jo kesä. Yksi kirja muutti asenteeni oikeastaan kokonaan, sillä aloin ajattelemaan sanomieni asioiden hyötyä. Opin nauttimaan asioista, olipa ne sitten mitä tahansa. Jos minulle tuli ulkona kylmä, valittamisen sijaan mietin, mitä voin asialle tehdä. Muutamat x-hypyt ja ongelma oli hoidettu. Kesän toivominen oli turhaa, sillä tiesin etten sitä voi nopeammin tuoda (hauskaa, sillä talvi on nykyisin lempi vuodenaikani kesän sijaan!). Valittamisen sijaan aloin kokemaan huonommistakin asioista lopulta hyvää mieltä, etsimällä jokaisesta enemmän positiivisia puolia negatiivisten sijaan.



Arvaten, tavoitteenani on myös tänä talvena onnistua välttämään kaamosväsymys. Sen kummempia erikoiskonsteja en aio käyttää. Huolehdin ruokavaliostani vähän tarkemmin kuin esimerkiksi kesällä. Huolehdin myös riittävästä ulkoilusta joka päivä, eli vähintään puoli tuntia per päivä. Edellä mainittu asenteeni muuttanut kirja pääsee myös uudelleen luettavaksi muutaman muun kirjan lisäksi. Pidän kaamosväsymyksen välttämistä tietynlaisena projektina, jonka eteen teen kaiken onnistuakseni siinä.

Olisi mahtavaa kuulla muiden ajatuksia kaamosväsymyksestä! Oletko kokenut sitä, miten onnistut välttämään? Vai onnistutko?

2 kommenttia:

  1. En oikein viime vuonna sitä selättänyt, mutta bnyt aion panostaa ravintoon ja liikuntaan, jotta energiatasot ei laahaa ja ettei vaan tulisi kökötettyä sisällä normaaliin tapaan koneen tai telkkarin äärellä.

    VastaaPoista
  2. Kuulostivatpa monet kohdat tutuilta :) Ruokavaliolla ja ulkoilulla, kuten arkirytmin ylläpidolla muutenkin on ihan valtava merkitys jaksamiseen. Mukavaa syksyä!

    VastaaPoista